Kun logistiikka ratkaisee

Maantielogistiikan turvallisuudesta vastaavat Martti Saksala (vas.) ja Tiina Porkka,  ovat molemmat sitä mieltä, että turvallisuus on konkretiaa ja sitoutumista.

Maantielogistiikan turvallisuudesta vastaavat Martti Saksala (vas.) ja Tiina Porkka, ovat molemmat sitä mieltä, että turvallisuus on konkretiaa ja sitoutumista.

Turvallisuus tekee hyvää bisnekselle – maantielogistiikalla tiivistä sidosryhmäyhteistyötä

14.9.2023

Turvalliset tavat tehdä työtä koituvat kaikkien hyödyksi: henkilöstön, asiakkaiden ja sidosryhmien. VR Transpointin maantielogistiikassa tiedetään, että turvallisuus ei ole edes kallista.

Turvallisuus on kannattavan liiketoiminnan perusta ja keskeinen osa VR Transpointin toimintaa.

– Turvallisuus on hyvää laatua, turvallisuus on tehokkuutta. Tuomme turvallisuudella kilpailuetua sekä itsellemme että asiakkaalle. Se, että toimimme turvallisesti ja vastuullisesti tarkoittaa sitä, että tavarat liikkuvat paikasta a paikkaan b ilman häiriöitä, sanoo Tiina Porkka.

Porkka on logistiikan palvelukeskuksen päällikkö ja vastaa myös maantielogistiikan HQS-prosesseista.
Turvallisuudessa on luonnollisesti myös ihmisnäkökulma: kaikkien työntekijöiden pitää päästä jokaisen työpäivän jälkeen terveenä kotiin.

– Jos joku menettäisi terveytensä tapaturmassa, joka olisi ollut vältettävissä hyvillä työskentelyoloilla, olisihan se todella katkera paikka. Terveyttä ei saa välttämättä koskaan takaisin, Porkka sanoo.

– Meillä tehdään paljon töitä turvallisuuden eteen ja meillä on tietotaitoa kehittää asioita myös yhdessä asiakkaiden kanssa.

Kehitystä räätälöidysti, tarpeen mukaan

VR Transpointin asiakkaat ovat erilaisia ja eri kokoisia, ja jokaisella on turvallisuuden suhteen omat vaatimuksensa. VR Transpoint räätälöi jokaiseen asiakkuuteen sopivat käytännöt – yhteistyössä, tarpeita kuunnellen, asiakkaan koko ja toiminta huomioiden. Riskien arviointi kohdistuu erityisesti kalustoon sekä lastaus- ja purkutoimintoihin.

Esimerkiksi maantieliikenteen isoille asiakkaille on hyvin laajat riskiarvioinnit ja suunnitelmat niiden hallitsemiseksi.

– Suunnitelmia seurataan ja valvotaan niin ruohonjuuritasolla kuin johtotasolla. Tavoitteiden on mentävä eteenpäin ja niillä on oltava vaikuttavuutta, Porkka sanoo.

– Kehittämistä on tärkeä miettiä nimenomaan kyseisillä kuormauspaikoilla. Oleellista on katsoa asiaa siitä näkökulmasta, miten kuljettajat toimivat lastausalueilla, sanoo kalustopäällikkö Martti Saksala.

Yhteistä tekemistä kumppanien kanssa

Keskeinen osa turvallisuustyötä on myös toiminta sopimusliikennöitsijöiden kanssa. Myös liikennöitsijöitä on erilaisia: on mies ja auto -ratkaisuja sekä isompia kuljetusliikkeitä, joilla on useampia autoja ja kuljettajia. Yhteistyössä järjestetään esimerkiksi kuljettajakoulutuksia sekä turvallisuusauditointeja, joita tehdään vuosittain yli sata.

– Kuljettajat ja liikennöitsijät sisäistävät yhä pienemmissäkin yrityksissä, että laadun ja tehokkuuden kannalta tärkeää on, että turvallisuus on kunnossa ja jokainen pääsee terveenä kotiin työpäivän jälkeen. Myös kuljettajat tiedostavat, että kun he tekevät turvallisuushavaintoja ja laittavat niitä eteenpäin, se vaikuttaa heidän työskentelyolosuhteisiinsa, Porkka sanoo.

Turvallisuutta pitää johtaa ja sille pitää asettaa tavoitteet.

Jokainen tapaturma myös maksaa. Yksi sairauspoissaolopäivä tarkoittaa satojen eurojen menetystä, kalustovaurioissa puhutaan helposti neli- tai viisinumeroisista summista – puhumattakaan seurannaisvaikutuksena tulevista vakuutusmaksujen noususta.

Sopimusliikennöitsijät hyötyvät siitä, että he saavat VR Transpointin kautta laadukasta turvallisuusosaamista ja -koulutusta. Se tulisi itse hankittuna huomattavasti kalliimmaksi.

– Tähän sopivat hyvin VR:n arvot: teemme yhdessä, pyrimme parempaan ja välitämme. Liikennöitsijämme ovat pääsääntöisesti pienyrittäjiä, joilla ei ole turvallisuuteen samanlaisia resursseja kuin me voimme tarjota, Porkka muistuttaa.

Turvallisuus on konkretiaa ja sitoutumista

Turvallisuustyön pitää olla Tiina Porkan mukaan hyvin konkreettista.

– Ei se voi olla sellaista hähmäistä ylätasoa, että ”tässä turvallisuusstrategiamme, tee turvallisesti”. Turvallisuudesta pitää viestiä tosi konkreettisesti. Henkilöstön pitää ymmärtää, mitä keneltäkin vaaditaan, minkä takia asioita tehdään, miksi asiat ovat tärkeitä.

Saksala täydentää, että oman henkilökunnan pitää toimia esimerkkinä.

– Sopimusliikennöitsijöiden kanssa meidän pitää toimia sen mukaan, mitä muiltakin edellytetään. Ei siellä voi alkaa sooloilla tai tehdä jotain poikkeavia ratkaisuja. Jos Esson baarissa kiertää sana, että jossain voi tehdä asioita vähän eri tavalla, kyllä sitä käytetään hyväksi. Se on inhimillistä, mutta sellaista ei voi sallia. Sieltä, missä aita on matalin – tai ei ole aitaa ollenkaan – ei voi mennä.

Sieltä, missä aita on matalin, ei turvallisuusasioissa voi koskaan mennä.

Turvallisuus vaatii myös sitoutumista, ja sitä saadaan aikaan sillä, että ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan työhönsä. Kun turvallisuushavaintoja tehdään, niistä on myös seurattava jotain. Näin kuljettajien motivaatio turvallisuuden hyväksi pysyy yllä.

– Kun ihminen ajattelee itse, hän muuttaa silloin helpommin myös käyttäytymistään. Kun työntekijä ajattelee, mitä tekee, hän huomaa itsekin nopeasti, että oma työ alkaa muodostumaan mielekkäämmäksi.

Turvallisuustyö ei pysähdy

Turvallisuutta seurataan VR Transpointilla säännöllisesti. Turvallisuudelle on tavoitteet ja mittaristot, ja joka vuosi pyritään parempaan.

Turvallisuus ei ole kuitenkaan koskaan valmis. Aina kun joku osa alue saadaan hanskaan, saattaa löytyä uusia riskejä, joita täytyy ryhtyä taklaamaan.

– Totta kai pyritään siihen, että olisi nolla työtapaturmaa ja nolla liikenneonnettomuutta. Mutta maailma muuttuu, olosuhteet muuttuvat. Vaikka jotain osa-alueita saadaan kuntoon, aina tulee uusia asioita, joita pitää miettiä riskien näkökulmasta, sanoo Martti Saksala.

– Jos tulee onnistumisia, niitä voi hetken tuuletella, mutta tilanteeseen ei saa tuudittautua. Turvallisuus on prosessi siinä missä muutkin: jos et valvo ja kehitä, jossain kohtaa alkaa rapautuminen. Turvallisuus vaatii perään katsomista, keskustelua, havainnointia ja vaatimista. Se on pitkäjänteistä ja systemaattista työtä, Tiina Porkka painottaa.

Turvallisuus on kustannustehokasta

VR Transpointilla tehdään paljon asioita ja käytetään rutkasti henkilötyövuosia turvallisuuden parantamiseen. Onko turvallisuus kallista?

– Jos tehdään ei-turvallisesti, se on vielä kalliimpaa. Jos tapahtuu onnettomuuksia tai massiivisia ympäristövahinkoja, meidän palkka on aika pieni sen rinnalla, Porkka sanoo.

– Vaikka turvallisuusorganisaatio vaatii resursseja, laadun ja tehostumisen kautta turvallisesti tekeminen kyllä maksaa itsensä takaisin, Saksala täydentää.

Tiina Porkka painottaa vielä, että turvallisuus ei ole avaruustiedettä.

Turvallisuus syntyy yksi ihminen kerrallaan.

– Se on konkreettista tekemistä, sitoutumista ja haluamista. Asiat edistyvät yksi ihminen kerrallaan.

Viime kädessä vastuu turvallisuudesta on kaikilla, luonnollisesti myös työnantajalla.

– Emme voi luvata aikatauluja, joihin kuljettajat eivät pysty. Paine aiheuttaa kiirettä, ja juuri kiireessä onnettomuuksia tapahtuu. Meidän pitää järjestää tuotantomme siten, että työ on mahdollista tehdä turvallisesti. Siitä emme voi siirtää vastuuta kuljettajien harteille.